Olen monesti mieltänyt mainonnan synonyyminä markkinoinnille asiaa sen enempää miettimättä. Nyt kuitenkin sisäistän näiden kahden välisen eron. Mainonta ja markkinointi toki kulkevat käsi kädessä, mutta omia rinnakkaisia polkujaan.
Markkinoinnin ollessa yrityksen myyvän viestinnän kokonaisuus, mainonta on tavoitteellista tiedottamista koskien palveluita, tavaroita ym. Mainonnassa viestin lähettäjä, eli mainostaja, tulee olla tunnistettavissa.
Mainonta voidaan jakaa lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen kategoriaan. Itse olen usein nimenomaan yhdistänyt tämän lyhytkestoisen kategorian mainonta- termiin. Tällaista mainontaa ovat lyhytkestoiset mainoskampanjat, kuten vaikkapa XXL- verkkokaupan viikonlopputarjouksia käsittelevä alennuskampanja. Pitkäkestoista mainontaa voidaan sanoa olevan esimerkiksi yrityksen verkkosivut, sosiaalisen median näkyvyys sekä brändin ja mielikuvien rakentaminen. Tällainen mainonta on siis jatkuvaa ja voi pitää sisällään lyhytkestoisia, ajallisesti rajoitettuja kampanjoita.
Kuten kaikella toiminnalla, lähtien liikkeelle yrityksen strategiasta, mainonnallakin tulee olla tavoite. Halutaanko mainonnalla saavuttaa informoivaa, suostuttelevaa vai muistuttavaa tulosta. Jo suunnitteluvaiheessa tulee miettiä, mitä mainonnalla halutaan saada aikaiseksi. Tuote-, mielipide- ja yritysmainonta ovat kaikki erilaisia toimenpiteiltään ja sisällöltään.
Mainonnan toteutuspaikat voidaan jakaa omiin, ansaittuihin tai ostettuihin medioihin. Näistä ansaittu media on ollut, ja on ehkäpä edelleen hivenen, itselleni hankala sisäistää. Vasta konkreettisia esimerkkejä etsimällä ja miettimällä olen alkanut ymmärtää ansaitun median käsitettä.
Omia medioita ovat yrityksen verkkosivut, sosiaalisen median sivut ja vaikkapa blogit. Kyseessä on siis yrityksen itse tuottama ja julkaisema materiaali itsestään.
Ansaittu media puolestaan voidaan mieltää omien medioiden sisällön leviämisen ulkopuolisten tahojen toimesta. Esimerkkinä käy ulkopuolisen tahon julkaisema uutinen yrityksen tuotteesta tai sosiaalisen median käyttäjien jakama sisältö yrityksestä. Ansaitun median näkyvyys vaatii pääsääntöisesti positiivista arvoa tuottavia toimenpiteitä yritykseltä itseltään ja nimensä mukaisesti, tuo uusi muiden levittämä näkyvyys täytyy ansaita. Näin ainakin itse ansaitun median käsitteen miellän.
Ostettujen medioiden näkyvyys on puolestaan nimensä mukaisesti ostettua. Alusta ja julkaisija voi ostetulla ja ansaitulla medialla olla tismalleen sama. Ero on siinä, onko yritys maksanut tiedon julkaisemisesta, vai onko julkaisu tapahtunut huolimatta yrityksen omista aktiivisista toimenpiteistä.
Suurin anti itselleni tästä opintojakson osiosta oli nimenomaan ansaitun median käsitteen ja kokonaisuuden ymmärtäminen. Ainakin sain viimeinkin aiheen syrjästä kiinni.
maanantai 30. syyskuuta 2019
sunnuntai 29. syyskuuta 2019
Markkinointiviestinnän suunnittelu
Markkinointiviestintä vaatii suunnittelua, aivan kuten mikä tahansa toiminta liiketoiminnassa. Itse en ole koskaan ollut mukana markkinointiviestinnän prosessissa alusta loppuun saakka, joten elementtien ja vaiheiden summaaminen yhdeksi kokonaisuudeksi oli paikallaan.
Ennen kuin paneudun suunnittelun vaiheisiin, on hyvä muistaa, että lainsäädäntö ohjaa markkinointiviestintää ja sen keinoja. Virhelyönneistä ja niiden vaikutuksista voi näinä päivinä saada hyvän esimerkin Veikkauksesta, joka toistuvasti on kompuroinut lakien asettamien raamien kanssa.
Ensinnä tulee ymmärtää lähtökohta ja markkinointiviestinnän tarve. Mikä on yrityksen, sen liiketoiminnan tai tuotteen nykytila? Tämän määrittämiseen voi kyttää SWOT- analyysiä, jolla määritetään ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön tekijöitä. Itse en ole koskaan SWOT- analyysiin varsinaisesti mieltynyt, vaikka olen sitä muutaman kerran käyttänyt. Ehkäpä kyse on vain omasta vanhankantaisesta, piilevästä muutosvastarinnasta.
Toinen nykytilaan kiinteästi liittyvä tekijä on yrityksen tai tuotteen elinkaari. Ollaanko lanseerauksen vai kenties kasvun vaiheessa. Elleivät tällaiset seikat ole selvillä, voi markkinointiviestintä lähteä alusta asti väärille raiteille.
Kenelle markkinointiviestintää halutaan suunnata? Lähtökohtaisesti tämä määrittää markkinointiviestintää hyvin pitkälle niin toteutuksen keinojen, kuin valitun alustankin suhteen. Yleensä yrityksellä on asiakkaiden segmentointi suoritettu muutenkin, eikä sitä välttämättä tarvitse juuri markkinointiviestintää varten toteuttaa.
Kohderyhmää määritettäessä voidaan käyttää lukemattomia määreitä, millä kysymykseen "kenelle" vastataan. Valitaanko kohderyhmä demografisen taustan, kuten iän, sukupuolen tai asuinpaikan mukaan, vaiko asenteiden tai elämäntyylin mukaan. Markkinoitava tuote tai palvelu osaltaan vaikuttaa vahvasti siihen, miten kohderyhmää valitaan. Auto, työkalu tai muotivaate ovat kaikki tuotteita, joiden kohderyhmän valintaan tulee käyttää hyvinkin erilaisia kriteereitä.
Kohderyhmää tarkasteltaessa voidaan myös huomioida, miten haluttu viesti saadaan juuri kyseiselle kohteelle perille. Voidaan pohtia, vastaanottaako kohderyhmä parhaiten visuaalisia, auditiivisia vai kinesteettisiä viestejä.
Tavoite on kohderyhmän ohella varsin oleellinen suunnittelun lähtökohta. Mitä markkinointiviestinnällä halutaan saada aikaiseksi? Onko haluttu vaikutustaso tiedon, tunteen vai toiminnan tasolla? Kyseessä voi olla tavoiteltu myynnin lisääminen, tuotteen olemassaolon tiedostamisen lisääminen tai kyse voi olla vaikkapa brändin rakentamisesta.
Tavoitteen ohessa laaditaan sanoma, joka halutaan välittää eteenpäin, niin sanottu ydinteesi. Tämän ympärillä voi olla sanomaa tukevia muitakin viestejä, mutta ytimekäs peruslupaus tulisi olla toimintaa ohjaavana viestinä. Tuo peruslupaus tulee myös kyetä pitämään. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa XXL:n hintalupauksen, jolla yritys lupaa tuotteiden olevan halvempia kuin kilpailijoilla, tai tuotteen voi palauttaa. Tästä käytetään myös nimitystä "Unique selling proposal", ainutlaatuinen myyntiväittämä.
Luonnollisesti kaikelle tälle toiminnalle laaditaan budjetti joka tulisi mieltää rajoitteen sijasta suunnittelu- ja seurantavälineenä. Kyseessä ei ole pelkkä menoerä, vaan ennemminkin tuottoa tuova sijoitus. Voin myöntää, että itselläni on vielä työsarkaa siinä, että näkisin budjetin hyötyä tuovana työkaluna rajoitteen sijasta.
Toteutus jää harvoin puhtaasti yrityksen omille harteille, vaan markkinointiviestintää toteutetaan, ja usein myös suunnitellaan, ostopalveluna. Tähän onkin oma laaja yritystoiminnan sektori olemassa. Kuitenkin toteutuksen tulee olla koordinoitua ja integroitua. Kaikkien viestien ja toimintojen tulee tukea haluttua tulosta ja päällekkäisyyksiä tulee välttää.
Kaiken tämän jälkeen, ja sen aikana, tulee toteutuksen ja tulosten seurannan toimia. Kesken prosessin voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä ja muuttaa suuntaa enemmän tarkoituksenmukaiseksi. Prosessin jälkeen tulosten arviointi auttaa seuraavalla kerralla, ettei samoihin virheisiin toistuta uudestaan ja tulokset saadaan entistä paremmaksi.
Ennen kuin paneudun suunnittelun vaiheisiin, on hyvä muistaa, että lainsäädäntö ohjaa markkinointiviestintää ja sen keinoja. Virhelyönneistä ja niiden vaikutuksista voi näinä päivinä saada hyvän esimerkin Veikkauksesta, joka toistuvasti on kompuroinut lakien asettamien raamien kanssa.
Ensinnä tulee ymmärtää lähtökohta ja markkinointiviestinnän tarve. Mikä on yrityksen, sen liiketoiminnan tai tuotteen nykytila? Tämän määrittämiseen voi kyttää SWOT- analyysiä, jolla määritetään ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön tekijöitä. Itse en ole koskaan SWOT- analyysiin varsinaisesti mieltynyt, vaikka olen sitä muutaman kerran käyttänyt. Ehkäpä kyse on vain omasta vanhankantaisesta, piilevästä muutosvastarinnasta.
Toinen nykytilaan kiinteästi liittyvä tekijä on yrityksen tai tuotteen elinkaari. Ollaanko lanseerauksen vai kenties kasvun vaiheessa. Elleivät tällaiset seikat ole selvillä, voi markkinointiviestintä lähteä alusta asti väärille raiteille.
Kenelle markkinointiviestintää halutaan suunnata? Lähtökohtaisesti tämä määrittää markkinointiviestintää hyvin pitkälle niin toteutuksen keinojen, kuin valitun alustankin suhteen. Yleensä yrityksellä on asiakkaiden segmentointi suoritettu muutenkin, eikä sitä välttämättä tarvitse juuri markkinointiviestintää varten toteuttaa.
Kohderyhmää määritettäessä voidaan käyttää lukemattomia määreitä, millä kysymykseen "kenelle" vastataan. Valitaanko kohderyhmä demografisen taustan, kuten iän, sukupuolen tai asuinpaikan mukaan, vaiko asenteiden tai elämäntyylin mukaan. Markkinoitava tuote tai palvelu osaltaan vaikuttaa vahvasti siihen, miten kohderyhmää valitaan. Auto, työkalu tai muotivaate ovat kaikki tuotteita, joiden kohderyhmän valintaan tulee käyttää hyvinkin erilaisia kriteereitä.
Kohderyhmää tarkasteltaessa voidaan myös huomioida, miten haluttu viesti saadaan juuri kyseiselle kohteelle perille. Voidaan pohtia, vastaanottaako kohderyhmä parhaiten visuaalisia, auditiivisia vai kinesteettisiä viestejä.
Tavoite on kohderyhmän ohella varsin oleellinen suunnittelun lähtökohta. Mitä markkinointiviestinnällä halutaan saada aikaiseksi? Onko haluttu vaikutustaso tiedon, tunteen vai toiminnan tasolla? Kyseessä voi olla tavoiteltu myynnin lisääminen, tuotteen olemassaolon tiedostamisen lisääminen tai kyse voi olla vaikkapa brändin rakentamisesta.
Tavoitteen ohessa laaditaan sanoma, joka halutaan välittää eteenpäin, niin sanottu ydinteesi. Tämän ympärillä voi olla sanomaa tukevia muitakin viestejä, mutta ytimekäs peruslupaus tulisi olla toimintaa ohjaavana viestinä. Tuo peruslupaus tulee myös kyetä pitämään. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa XXL:n hintalupauksen, jolla yritys lupaa tuotteiden olevan halvempia kuin kilpailijoilla, tai tuotteen voi palauttaa. Tästä käytetään myös nimitystä "Unique selling proposal", ainutlaatuinen myyntiväittämä.
Luonnollisesti kaikelle tälle toiminnalle laaditaan budjetti joka tulisi mieltää rajoitteen sijasta suunnittelu- ja seurantavälineenä. Kyseessä ei ole pelkkä menoerä, vaan ennemminkin tuottoa tuova sijoitus. Voin myöntää, että itselläni on vielä työsarkaa siinä, että näkisin budjetin hyötyä tuovana työkaluna rajoitteen sijasta.
Toteutus jää harvoin puhtaasti yrityksen omille harteille, vaan markkinointiviestintää toteutetaan, ja usein myös suunnitellaan, ostopalveluna. Tähän onkin oma laaja yritystoiminnan sektori olemassa. Kuitenkin toteutuksen tulee olla koordinoitua ja integroitua. Kaikkien viestien ja toimintojen tulee tukea haluttua tulosta ja päällekkäisyyksiä tulee välttää.
Kaiken tämän jälkeen, ja sen aikana, tulee toteutuksen ja tulosten seurannan toimia. Kesken prosessin voidaan tehdä korjaavia toimenpiteitä ja muuttaa suuntaa enemmän tarkoituksenmukaiseksi. Prosessin jälkeen tulosten arviointi auttaa seuraavalla kerralla, ettei samoihin virheisiin toistuta uudestaan ja tulokset saadaan entistä paremmaksi.
Brändi- identiteetti ja sen rakentuminen
Brändi rakentuu siitä, kun yrityksen teot ja sanomiset kohtaavat ihmisten, eli asiakkaiden ja yleisön, ajattelun. Nykymaailmassahan kaikki on brändätty: yritykset, tuotteet, bändit, tv-sarjat ja jopa yksittäiset näyttelijät ja muusikot.
En ole varsinaisesti aiemmin pohtinut brändin merkitystä omiin ostopäätöksiini ja asiakkuuksiini. Kuitenkin tietoinen brändin rakentaminenhan on taustalla valtaosassa omista yrityksiin kohdistuvista mielikuvista. Hyvä ja kotoinen esimerkki on Stockmann vs Prisma. Kallis, erikoistunut turkiksiin ja pukuihin verhoutuneen äveriäämmän väen tavaratalo vs. edullinen, koko kansan automarket. Eikö niin? Todellisuus ei liikkeiden käytävillä aivan tällainen ole, mutta luodut mielikuvat, eli brändit, ohjaavat silti edelleen näin ajattelemaan.
Yrityksen brändi identiteettihän on joukko mielleyhtymiä joita me asiakkaat päässämme muodostamme ja etenkin mitä yritys meidän haluaa muodostavan. Yritys ei voi näitä mielikuvia päähämme pakottaa, eikä siis mielivaltaisesti brändiään luoda, mutta yrityksen viestintä, markkinointi ja toiminta pyrkii antamaan meille tietyt, halutut ainekset noiden tavoiteltujen mielikuvien muodostamiseksi. Epäonnistuneella työllä brändistä ei siis tulekaan halutun ja tavoitellun kaltainen. Yhtä lailla epäonnistumiset yrityksen toiminnassa, huhut ja virheet voivat muuttaa ja tahrata jo olemassa olevaa hyvää brändiä. Tästä erinomainen esimerkkihän on Volkswagen dieselautojen päästöarvojen vääristelemisen jälkeen.
Pyrkiessään muodostamaan brändiä yritys joutuu pohtimaan ja vastaamaan tiettyihin perustavanlaatuisiin kysymyksiin: miksi olemme olemassa, mikä on visiomme, mitkä ovat ydinarvomme ja miten brändimme puhuttelee ihmisiä. Millaista tyyliä ja kieltä brändi tavoittelee ja millainen onkaan tavoiteltu asiakas. Kyseessä on siis laaja kokonaisuus koskien sitä, mitä yritys haluaa suuren yleisön ajattelevan itsestään. Samat teesit pätevät yhtälailla henkilöbrändäykseen, kuka tahansa voi kokeilla itsestään muodostettujen mielikuvien muokkaamista ja oman brändinsä vahvistamista haluttuun suuntaan. Samalla tavalla kyse on teoista, sanoista ja ympäröivien ihmisten ajatuksista ja mielipiteistä.
Mielestäni jokaisella yrityksellä on brändi, toisilla vahvempi kuin muilla. Kaikki eivät suinkaan ole tietoisesti brändiään rakentaneet, mutta yhtä lailla, kaikilla jonkinasteinen brändi on. Kyse onkin siitä, onko brändi rakennettu tietoisesti, suunnitelmallisesti, vaiko suunnittelematta, jolloin brändi on rakentunut ihmisten mieleen sen perusteella, miten yritys toimii. Kun otetaan huomioon se tosiseikka, että brändi-identiteetti ja imago rakentuvat väistämättä, kannattaa aiheen suhteen olla aloitteellinen ja pyrkiä tarjoamaan haluttuja työkaluja sekä elementtejä ihmisille, jotta he muodostaisivat mielessään halutun kaltaisen, positiivisen ja liiketoimintaa edistävän mielikuvan.
En ole varsinaisesti aiemmin pohtinut brändin merkitystä omiin ostopäätöksiini ja asiakkuuksiini. Kuitenkin tietoinen brändin rakentaminenhan on taustalla valtaosassa omista yrityksiin kohdistuvista mielikuvista. Hyvä ja kotoinen esimerkki on Stockmann vs Prisma. Kallis, erikoistunut turkiksiin ja pukuihin verhoutuneen äveriäämmän väen tavaratalo vs. edullinen, koko kansan automarket. Eikö niin? Todellisuus ei liikkeiden käytävillä aivan tällainen ole, mutta luodut mielikuvat, eli brändit, ohjaavat silti edelleen näin ajattelemaan.
Yrityksen brändi identiteettihän on joukko mielleyhtymiä joita me asiakkaat päässämme muodostamme ja etenkin mitä yritys meidän haluaa muodostavan. Yritys ei voi näitä mielikuvia päähämme pakottaa, eikä siis mielivaltaisesti brändiään luoda, mutta yrityksen viestintä, markkinointi ja toiminta pyrkii antamaan meille tietyt, halutut ainekset noiden tavoiteltujen mielikuvien muodostamiseksi. Epäonnistuneella työllä brändistä ei siis tulekaan halutun ja tavoitellun kaltainen. Yhtä lailla epäonnistumiset yrityksen toiminnassa, huhut ja virheet voivat muuttaa ja tahrata jo olemassa olevaa hyvää brändiä. Tästä erinomainen esimerkkihän on Volkswagen dieselautojen päästöarvojen vääristelemisen jälkeen.
Pyrkiessään muodostamaan brändiä yritys joutuu pohtimaan ja vastaamaan tiettyihin perustavanlaatuisiin kysymyksiin: miksi olemme olemassa, mikä on visiomme, mitkä ovat ydinarvomme ja miten brändimme puhuttelee ihmisiä. Millaista tyyliä ja kieltä brändi tavoittelee ja millainen onkaan tavoiteltu asiakas. Kyseessä on siis laaja kokonaisuus koskien sitä, mitä yritys haluaa suuren yleisön ajattelevan itsestään. Samat teesit pätevät yhtälailla henkilöbrändäykseen, kuka tahansa voi kokeilla itsestään muodostettujen mielikuvien muokkaamista ja oman brändinsä vahvistamista haluttuun suuntaan. Samalla tavalla kyse on teoista, sanoista ja ympäröivien ihmisten ajatuksista ja mielipiteistä.
Mielestäni jokaisella yrityksellä on brändi, toisilla vahvempi kuin muilla. Kaikki eivät suinkaan ole tietoisesti brändiään rakentaneet, mutta yhtä lailla, kaikilla jonkinasteinen brändi on. Kyse onkin siitä, onko brändi rakennettu tietoisesti, suunnitelmallisesti, vaiko suunnittelematta, jolloin brändi on rakentunut ihmisten mieleen sen perusteella, miten yritys toimii. Kun otetaan huomioon se tosiseikka, että brändi-identiteetti ja imago rakentuvat väistämättä, kannattaa aiheen suhteen olla aloitteellinen ja pyrkiä tarjoamaan haluttuja työkaluja sekä elementtejä ihmisille, jotta he muodostaisivat mielessään halutun kaltaisen, positiivisen ja liiketoimintaa edistävän mielikuvan.
lauantai 28. syyskuuta 2019
Markkinointiviestintä
Periaatteessa opintojaksolla esitellyt markkinointiviestinnän perusteet ovat nyky-yhteiskunnan perustietoa, maalaisjärjellä järkeiltäviä asioita. Kuitenkin pedagogisesti jäsenneltynä aihe jäntevöityy ja järjestyy omassa mielessä johdonmukaisesti, tehokkaasti käytettäväksi asiakokonaisuudeksi.
Aiemmin olen työelämässä perehtynyt etenkin sisäiseen viestintään ja sen tärkeyteen toimiessani esimiestehtävissä. Nyt juuri integroidun markkinointiviestinnän kokonaisuus kiinnitti eniten huomiotani.
Palataan kuitenkin askel taaksepäin tuosta integroinnista. Ulkoinen viestintä on laaja kokonaisuus jolla vaikutetaan paitsi yrityksen ydinbisnekseen, tulokseen, myyntiin, myös brändiin ja työvoiman rekrytointiin.
Ulkoisen viestinnän voi jakaa markkinointiviestintään ja yritysviestintään. Itse en ole aiemmin mielessäni tehnyt tätä jakoa, vaan olen jakanut viestinnän vain ulkoiseen ja sisäiseen kategoriaan. En ole myöskään varsinaisesti ajatellut markkinointiviestinnän olevan yksi kilpailukeinoista, osana markkinointimixiä tuotteen, hinnan ja henkilöstön ohella. Yksinkertaistettuna markkinointiviestintä kokoaa muut kilpailukeinot yhteen ja viestii niistä eteenpäin.
Markkinointiviestintähän on vuorovaikutusta markkinoiden, asiakkaiden, kanssa. Markkinointiviestintä kohdistetaan ulkoiseen toimintaympäristöön jossa markkinat sijaitsevat. Luonnollisesti tavoitteena on lisätä myyntiä, sehän on myyvän, voittoa tavoittelevan yrityksen perus olemus. Tarjolla olevien työkalujen käyttäminen yhtenä, suunnitelmallisena ja koordinoituna kokonaisuutena jossa on huomioitu jatkuvuus, yhtenäisyys, uskottavuus sekä synergia, mahdollistaa vaikutukseen pääsemisen aivan eri tavalla.
Muilla opintojaksoilla on painotettu asiakkaalle tuotetun arvon merkitystä - se on etenkin avainasiakkuuksissa kaikki kaikessa. Tuo tuotettu arvo tulee olla myös markkinointiviestinnän taustalla, kantavana voimana ja taustalla jatkuvasti piilevänä ajurina. Kuinka saamme läpi viestin tuottamastamme arvosta ja sen merkityksestä.
Jos otetaan askel taaksepäin, asiakkaalle tuotetusta arvosta, löytyy nimenomaan viestinnän integrointiin muitakin ajavia tekijöitä. Näitä ovat tarve vaikuttaa vahvemmin ja rakentaa asiakasuskollisuutta, mediakustannusten minimointi ym...
Integroidun viestinnän ollessa kaikkien käytössä olevien työkalujen kokonaisuus, vaatii se myös enemmän työtä verrattuna perinteiseen viestintään. Onhan toimintaympäristökin jatkuvassa muutoksessa: mobiiliympäristö, sosiaalinen media ja verkkoviestintä asettavat omat vaatimuksensa viestinnälle. Tämä nykyaikainen viestinnän toimintaympäristö on myös ajanut perinteisestä viestinnästä ohi. Tarve päästä vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa ja luoda jatkuvuutta, kestäviä asiakassuhteita, puoltavat nimenomaan koordinoitua, suunnitelmallista useista keinoista koostuvaa integroitua markkinointiviestintää.
Ilman viestintää yritys voi pahimmillaan jäädä tuntemattomaksi eikä potentiaalinen asiakaskunta saa koskaan tietää tarjotuista tuotteista, hinnoista ja arvosta eikä yritys säily täten elinkelpoisena. Tarjotun tuotteen elinkaaren mukainen viestinnän muoto modernina integroituna markkinointiviestintänä tuottaa vuorovaikutusta ja jatkuvuutta yrityksen asiakaskuntaan ja tätä kautta on myös mahdollista luoda tärkeitä avainasiakkuuksia.
Aiemmin olen työelämässä perehtynyt etenkin sisäiseen viestintään ja sen tärkeyteen toimiessani esimiestehtävissä. Nyt juuri integroidun markkinointiviestinnän kokonaisuus kiinnitti eniten huomiotani.
Palataan kuitenkin askel taaksepäin tuosta integroinnista. Ulkoinen viestintä on laaja kokonaisuus jolla vaikutetaan paitsi yrityksen ydinbisnekseen, tulokseen, myyntiin, myös brändiin ja työvoiman rekrytointiin.
Ulkoisen viestinnän voi jakaa markkinointiviestintään ja yritysviestintään. Itse en ole aiemmin mielessäni tehnyt tätä jakoa, vaan olen jakanut viestinnän vain ulkoiseen ja sisäiseen kategoriaan. En ole myöskään varsinaisesti ajatellut markkinointiviestinnän olevan yksi kilpailukeinoista, osana markkinointimixiä tuotteen, hinnan ja henkilöstön ohella. Yksinkertaistettuna markkinointiviestintä kokoaa muut kilpailukeinot yhteen ja viestii niistä eteenpäin.
Markkinointiviestintähän on vuorovaikutusta markkinoiden, asiakkaiden, kanssa. Markkinointiviestintä kohdistetaan ulkoiseen toimintaympäristöön jossa markkinat sijaitsevat. Luonnollisesti tavoitteena on lisätä myyntiä, sehän on myyvän, voittoa tavoittelevan yrityksen perus olemus. Tarjolla olevien työkalujen käyttäminen yhtenä, suunnitelmallisena ja koordinoituna kokonaisuutena jossa on huomioitu jatkuvuus, yhtenäisyys, uskottavuus sekä synergia, mahdollistaa vaikutukseen pääsemisen aivan eri tavalla.
Muilla opintojaksoilla on painotettu asiakkaalle tuotetun arvon merkitystä - se on etenkin avainasiakkuuksissa kaikki kaikessa. Tuo tuotettu arvo tulee olla myös markkinointiviestinnän taustalla, kantavana voimana ja taustalla jatkuvasti piilevänä ajurina. Kuinka saamme läpi viestin tuottamastamme arvosta ja sen merkityksestä.
Jos otetaan askel taaksepäin, asiakkaalle tuotetusta arvosta, löytyy nimenomaan viestinnän integrointiin muitakin ajavia tekijöitä. Näitä ovat tarve vaikuttaa vahvemmin ja rakentaa asiakasuskollisuutta, mediakustannusten minimointi ym...
Integroidun viestinnän ollessa kaikkien käytössä olevien työkalujen kokonaisuus, vaatii se myös enemmän työtä verrattuna perinteiseen viestintään. Onhan toimintaympäristökin jatkuvassa muutoksessa: mobiiliympäristö, sosiaalinen media ja verkkoviestintä asettavat omat vaatimuksensa viestinnälle. Tämä nykyaikainen viestinnän toimintaympäristö on myös ajanut perinteisestä viestinnästä ohi. Tarve päästä vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa ja luoda jatkuvuutta, kestäviä asiakassuhteita, puoltavat nimenomaan koordinoitua, suunnitelmallista useista keinoista koostuvaa integroitua markkinointiviestintää.
Ilman viestintää yritys voi pahimmillaan jäädä tuntemattomaksi eikä potentiaalinen asiakaskunta saa koskaan tietää tarjotuista tuotteista, hinnoista ja arvosta eikä yritys säily täten elinkelpoisena. Tarjotun tuotteen elinkaaren mukainen viestinnän muoto modernina integroituna markkinointiviestintänä tuottaa vuorovaikutusta ja jatkuvuutta yrityksen asiakaskuntaan ja tätä kautta on myös mahdollista luoda tärkeitä avainasiakkuuksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)