Kun katsoin otsikkoa ja aloitin aiheeseen perehtymisen, voin myöntää olleeni todella skeptinen aiheen tarpeellisuuden ja käytettävyyden osalta. Ensiksi mietin kyseessä olevan lähinnä kikkailevaa sisältöä kikkailevan sisällön vuoksi. Saattaapa olla, että alkuperäinen tuumailuni oli kuitenkin virheellistä.
Kyseessä on kuitenkin sisällöntuotannon työkalu jonka avulla sisällöntuottaja pystyy personoimaan sisältö tarkoituksenmukaisella tavalla. Kärjistäen: eläkeläisille tarkoitettua sisältöä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisinta tuottaa tuoreimmilla muotitermeillä höystettynä, pelkästään Snapchatissä ja TikTokissa julkaistavaksi. Käyttämällä ostajapersoonia kyetään ensinnäkin tuottamaan sisältö personoituna ja tarkoituksenmukaisena sekä julkaisemaan se kohderyhmälle sopivalla alustalla.
Mikä ostajapersoona sitten on? Kyseessä on asiakaskunnan segmentointiin perustuva kuvitteellinen hahmo. Sen tarkoitus on kuvata tiettyä käyttäjäryhmää yksityiskohtaisesti kuvitteellisen persoonan avulla, jolloin sisällöntuottajankin on helpompi käyttää tätä työkalua hyväkseen. Kun kyseessä on kuvitteellinen, inhimillinen hahmo, on sisällöntuottajan helpompi sisäistää itse kyseisen käyttäjän tarpeet ja motivaattorit.
Ensinnä tulee tietenkin tiedostaa, mihin näitä persoonia käytetään, mikä on se tarve, jota varten ne luodaan. Tämä helpottaa persoonan määrittelyssä, kun voidaan tarkemmin sanoa, millaisia tekijöitä on tarkoituksenmukaista tarkastella. Rakennustarvikkeita myytäessä ei liene väliä sillä, onko luodulla persoonalla kotonaan hamsteri, vai ei.
Lisäksi ennestään tulisi olla jonkinlainen segmentoitu mielikuva olemassa olevasta tai tavoitellusta asiakaskunnasta. Näistä tunnistetuista segmenteistä täytyy löytyä tai heille täytyy faktaan perustuen luoda tietyt perustiedot, jotka kyseistä segmenttiä yhdistävät. Juuri näiden tarpeellisten perustietojen määrittämistä varten tulee ennalta tiedostaa syy, miksi ja mitä varten ostajapersoonia ollaan luomassa.
Keinoja tämän tarpeellisen perusdatan keräämiseen voivat olla kyselyt, havainnointi ja tilastot. Tulee huomioida myös, onko kyseessä määrälliseen vai laadulliseen keräämiseen perustuva tieto.
Persoonista tulisi löytyä ainakin seuraavat tiedot: nimi, ikä, ammatti, kuvaus ihmisestä, miksi päätynyt palvelun pariin, arvot ja motiivit, tiedonhakutavat sekä millaiseen tietoon päätöksentekonsa perustaa (tieto- vai tunnepohjainen), mikä on tekninen osaaminen, millaiset mielikuvat ja tiedot palvelusta ovat sekä miten tuote tai palvelu voi juuri tätä kyseistä persoonaan auttaa ja palvella. Mitä inhimillisempi ja todellisemman tuntuinen persoona on, sitä parempi, näin ainakin itse koen.
Persoona voi sisältää myös paljon muuta tietoa, riippuen persoonien luomisen tarkoitusperästä.
Tämän jälkeen kaiken tuotetun sisällön tulisi suuntautua jollekin näistä luoduista persoonista. Tällöin voidaan olla varmoja, että luotu sisältö on tarkoituksenmukaista ja suuntautuu oikealle, todella olemassa olevalle asiakaskunnalle.
Näin lopuksi, voin nöyrästi todeta ennakkoasenteeni vääriksi. Tehtyäni ostajapersoonia huomasin, kuinka ne helpottavatkaan sisällön tuottamista ja suuntaamista. Laadukkaat ostajapersoonat poistavat vaikkapa sisällöntuottamisesta suuren työmäärän suunnitteluvaiheesta ja nopeuttaa työskentelyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti