Omaan silmääni sisällöntuotanto eri alustoilla on toisinaan näyttänyt hivenen kaoottiselta. Aivan aina en ole löytänyt jatkumoa sekä sitä punaista lankaa, joka sisältöä johdattaa. Tiedä sitten, olenko ollut vain totaalisesti kohderyhmän ulkopuolella vai onko kyseessä todella ollut sisällöntuotanto, josta on puuttunut kaikki suunnitelmallisuus.
Kuten kaikessa liiketoiminnassa, myynnissä ja markkinoinnissa, myös sisällöntuotannossa tulee olla taustalla suunnitelma. Pointtina sisällöntuotannossahan on tiedostaa kenelle sisältöä tuotetaan, millaista sisältöä tuotetaan, mitä sisällöllä tavoitellaan eli mitä hyötyä sisältö tuottaa kohdeyleisölle ja sitä kautta itse yritykselle.
Määritelty sisältötyyppi voi koskea kaikkea yrityksen tuottamaa sisältöä, mutta sisältötyyppejä voi yhtä lailla suunnitella useita, eri kohderyhmiä tai erilaisia alustoja varten. Sisältötyypin määrittämisessä tulee huomioida millaista tuotettu sisältö on, niiden tärkeysjärjestys sekä julkaisualusta. Halutaanko sisällöllä vakuuttaa, osallistaa ja innostaa, viihdyttää vai opastaa? Tämä on tärkeä ohjenuora sisällön kannalta. Yksinkertaistettuna kyse on sisällön profiloinnista. Useiden sisältötyyppien hyötynä näen itse helppouden, työkalulaatikko ajattelulla: toolboxista otetaan sisältötyyppi jolle voi alkaa tuottamaan sisältöä sen enempää profiloimatta - pohjatyö on tehty valmiiksi. Toiminta tehostuu, nopeutuu ja muuttuu täsmällisemmäksi.
Sisällön tulee aina olla tavoitteellista. Tavoite sisällön taustalla tulee olla sellainen, että se tukee ajankohtaisesti yrityksen liiketoimintaa. Mahdollisia tavoitteita voivat olla mielikuvien, brändin rakentaminen, vanhojen asiakkaiden sitouttaminen tai uusien asiakkaiden hankkiminen, tuotelanseeraus tai kuluttajien aktivointi. Käsi pystyy ne, jotka eivät ole koskaan osallistuneet iltapäivälehtien tai vastaavien sivustojen klikkausgallupeihin tai leikkimielisiin kyselyihin. Ainakin oma käteni jää visusti tässä vaiheessa alas.
Tuotettua sisältöä kannattaa pyrkiä käyttämään mahdollisimman monipuolisesti ja pitkällä aikajanalla. Tällöin tehdystä työstä saadaan maksimaalinen hyöty irti. Jokaiselle kanavalle ei kannata luoda täysin omaa sisältöä, vaan kertaalleen jo luotu ja julkaistu sisältö tulee räätälöidä asianmukaisesti eri kanavien tarpeita ja vaatimuksia ajatellen. Pelkkä julkaiseminen ei tietenkään riitä, vaan tuloksia kannattaa myös mitata toteutuneen konevrsion ja kävijämäärien kautta.
Sisällöntuotannon suunnitelmallisuuden etuna näen, että on myös yhdenmukaista ja pitkäjänteistä. Sanonta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" pitää tässä tapauksessa siten paikkansa, että suunnitelmallisuudella otetaan sisällöntuottajilta valtava määrä konkreettista työtaakkaa pois ja mahdollisuus onnistua oikeantyyppisellä sisällöllä kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti